Täällä voidaan edelleen raskaasti :)
Viime viikolla alkoi selkeästi pahoinvointi, en kuitenkaan laattaamaan asti ole päässyt. Pitkät matkat bussissa stressaa, kun pelkää sitä pahaa oloa. Mutta hyvin olen pärjännyt. Huomaan, että jos en parin tunnin välein syö, tulee se vellotus ja huippausolo.
Rintojen arkuus tuntuu kasvavan päivä päivältä, vaikkei ne sinänsä oo tainnut vielä paljoa kasvaa. Hassua :)
Kohdussa tuntuu tapahtuvan varsinkin iltaisin, kun maha on turpea. Kaippa se siellä kasvaa, jotta pieni mahtuisi yksiöön paremmin.
Tuossa alkuviikosta oli vähän masentuneita ajatuksia, selkeästi tunteet on aika pinnassa nyt. En osaa ollenkaan pelätä, että vauvalle tapahtuisi jotain. On niin varma olo, että siellä se kasvaa ja on juuri niin pitkään kuin on tarvis :D
Raskaudesta kertominen pohdituttaa, koska on muutamia ihmisiä, joille haluaisi kertoa, mutta sitten pelottaa..joku. Että joku vuotaisikin homman koko maailmalle, mun face-seinälle tai jotain. En tykkää siitä tunteesta, etten hallitse asiaa. Toivon että viikolla 12 masussa näkyisi jo kasvua, että jos päättää kertoa useammalle ihmisille niin olisi itsellä sitä varmuutta, että kyllä siellä vauva on.
Tänään on omien epämääräisten laskujeni mukaan 7+5 ja 8+4 on se toinen kunnallinen varhaisultra :) niin ihana päästä näkemään masuun taas ja nyt vauvan pitäisi erottua jo tosi selkeästi.
En ole tainnut neuvolastakaan kertoa. Se oli viime maanantaina. Oltiin kumpikin paikalla, terkka oli todella mukava nainen ja jäi hyvä mieli. Kiva jatkossa käydä hänen luonaan. Neuvolassa käynti, keskustelut ja kaikki materiaalit kyllä konkretisoivat tätä kaikkea hurjasti :)
